Pajun treenipäiväkirja

Pajun (vuonna 2002 syntynyt salukinarttu) treenausta. Josko ykkösistä napsahtaisi tulos tulevaisuudessa...

keskiviikkona, kesäkuuta 03, 2009

Iltapäiväkerhon treenit 3.6.09


Kuva kopioitu törkeästi Dorkajengin sivuilta!


Pitkästä aikaa pääsin taas iltapäiväkerhon treeneihin. Katja toi Kati Walan ykkösluokan radan harjoiteltavaksi ja se osoittautuikin näennäisestä sujuvuudestaan huolimatta haastavaksi. Eka vaikea pätkä oli saada Paju kääntymään okserilta hypylle no 4. Tästä olikin sitten ihan mahdoton saada se mahtumaan vielä kepeille. Tässä tuli jonkun verran jankattua ja sitten keinun jälkeen hypyltä 9 Paju lähtikin vähän omille teilleen. Itsepäisesti vain jatkoin ja Aa:n kontaktit hypittiin molempiin suuntiin, eikä käännös hypyltä 15 putkelle enää onnistunut.

Jostain kumman syystä halusin ottaa vielä koko radan uusiksi (idiootti!) jolloin Pajun vire laski entisestään jo loppujen lopuksi se vain haahuili sinne sun tänne. Hihnaa hakiessa annoin sen tehdä vielä renkaan ja palkitsin sitten ruhtinaallisesti (paitsi että hirvi ei näyttänyt oikein kelpaavaan namiksi).

Ihan liian pitkät harkat tein, olisi pitäny jättää treenit yhteen radan suorituskertaan!

Tunnisteet:

keskiviikkona, toukokuuta 06, 2009

Iltapäiväkerhon treenit

Tänään aloitettiin kesäkauden eka "iltapäiväkerho". Meitä oli jopa kolme koirakkoa paikalla. Katja toi radaksi edellisviikonlopun kisaradan, ja se olikin aika mukava.

Olin saanut Terhiltä hirvenlihaa koirille ja keittelin niitä aamupäivästä nameiksi. Hirvenliha toimikin Pajulla mainiosti, vauhtia riitti! Osittain oli nähtävissä pitkän tauon aiheuttamaa kankeutta, sekä koirassa että ohjaajassa.

Katjalta sain hyvän huomion siitä miten Paju menettää motivaationsa helposti, kun vein sitä liian pitkään putkelta 13 puomille päin (kun piti mennä hypylle 14). Paju oli jo lukenut puomin, ja kun viime hetkellä "korjasin" suunnan hypylle terävästi kutsuen, alkoi Paju nuustella maata ja menetti kiinnostuksen touhuun. Onneksi hirvenliha houkutti sen verran että saatiin tehtyä rata vauhdikkaasti loppuun asti.

Mun pitää siis olla erityisen tarkkana että ohjaan oikeaan suuntaan jotta saadaan nuo motivaatiokatkokset minimiin!

Namilaukku toimi taas mainiosti loppupalkkana, välietapeissa (kontakteilla) annoin nameja kädestä.

Ensi viikolla suunnistamme taas iltapäiväkerhoon ellei mitään kummallisempaa tapahdu (lapset kipeänä tms.)

Tunnisteet: