Lägin kisat 6.6.09

Ekalle radalle lähdin vähän epäilevin mielin, edellinen Lägin iltapäiväkerhon treeni meni vähän penkin alle ja sain Pajun menettämään mielenkiintonsa koko lajiin harkkojen päätteeksi (liian usein korjauksia ja uudelleenottoja, miksen mä ikinä opi!).

Keitetty hirvi ei kelvannut nameiksi, ja ekalle radalle lähdinkin lentävällä lähdöllä tarkoituksena saaka koiraan vähän vauhtia. No ei toiminut, toisena oleva rengas ohitettiin ensin, se uusiksi, ja sitten Paju meni upeasti kepeille oikein sisään muttei taipunut enää toiseen väliin. Sitä kun aloin korjaamaan niin Pajulla meni fiilikset kokonaan ja se lähti vaan humputtelemaan itsekseen ympäri rataa. Vasta kun lähdin maaliinpäin, Pajuun tuli eloa ja se juoksi täysillä luokseni suorittaen samalla viimeisen esteen. Tuli siis siltä radalta suoritettua kunnolla vain ensimmäinen ja viimeinen este.

Toiselle radalle lähtiessä olin käynyt ostamassa buffasta Pajulle käristemakkaraa nameiksi, ja se näytti kelpaavan jonkin verran paremmin. Tosin jos palassa oli vähääkään kuorta, se syljeskeltiin maahan. Huoh. Päätin että tällä radalla ei korjailla mitään, pääasia on että saadaan koiran motivaatio suorittaa taas kuntoon. Rataprofiili olikin Pajulle sopivampi, ja taas kepeillä hyvä sisäänmeno, mutta ei taipunut toiseen väliin. En lähtenyt suunnitelman mukaan tätä korjaamaan, ja keppien jälkeen matka jatkuikin ihan toiseen tyyliin! Tosi mukavasti, kaikille kontakteille pysähdyttiin tosi kivasti ja keinukin oli suht nopea. Tosi kiva rata ja fiilis radan jälkeen. Pajukin "alentui" syömään palkintonaminsa, tosin siitä tuli mieleen että se söi ne palkkioksi mulle koska viimeinkin tajusin antaa sen tehdä työnsä rauhassa.

Kun nyt vaan muistaisi jättää nuo korjaamiset minimiin ja vain jatkaa rataa niin hyvällä tuurilla voitais taas saada tuloskin kisoista.